Farssien kautta voittoon

Kaikki varmaan tietää sanonnan, että kun on tarpeeks alhaalla, on suunta enää ylöspäin.

Odotan seuraavilta viikoilta tosi nousujohteista elämää, koska ois karmaan on uskominen, niin hyvää karmaa pitäis tulla sisään jo ovista ja ikkunoista. Ja ehkä vähän myös peräkontista, koska tää kaikki lähti siitä, että Loden auton ,eli Voiton, peräkontti aukes keskellä moottoritietä ja niin, se oli aika tilanne.
 

Mutta palataan ensin viikontakaisiin tunnelmiin, pidemmittä puheitta;

Olipa kerran Jyväskylä.

Lähdettiin Loden kaa viime viikon perjantaina Jyväskylään tutustumaan yöelämään, suunnitelmissa oli käydä katsomassa legendaarinen Escape, maailman parhaat drinkit Shakerissa ja Ruma sekä vertailun vuoks Passion, tässä vaiheessa keskussairaala ei ollut listassa, mutta palataan siihen myöhemmin.

Aloteltiin ensin iltaa ystävämme ES:n ystävän luona ja kun oltiin ensin tavattu maailman coolein hipsterpappa nimeltään Jori ja kaunistauduttu oikein urakalla, päästiin lähtemään baanalle.

täs me Shakerissa. Sori Henna, lainasin sun mekkoo, my bad.

Ensiks mentiin Shakeriin, jossa oli joku VIP-tilaisuus, eli ilmasta ruokaa ja ilmaset sidukat, Lotta testas myös niitä kuuluisia drinkkejä ja oli aika bueno.

Shakerista tehtiin nopee kierros Jyväskylän Passioniin, josta lähdettiin suoraan Escapeen, jossa oli red cupit ja beer pongia, päätettiin Loden kaa osallistua ja pärjättiin aika hyvin, meinaan tultiin hopeesijalle! Ollaan siis Jyväskylän Beer pong tournamentin hopeemitalisteja, pitäkää se mielessä ennenkun luette loppuun.

vauhdikasta pelaamista

 

Ilta jatkui vielä hetken railakkaissa merkeissä, ennenkun farssi iski.

En ihan tarkkaan mee vannoon, että tietäisin mitä siinä oikein tapahtu, mutta yksi asia johti toiseen ja kaaduin leuka edellä lattiaan ja kun nousin ylös, mun leuassa oli reikä. Vakuuteltuani baarimikolle, että oon ihan okei, lähdin Loden saattelemana kohti Escapen saniteettitiloja ja koitettiin saada se vuotaminen loppumaan, Loden mielestä laastari olis riittäny, mutta päätettiin kuitenkin lähtee keskussairaalaan.

Siellä yön pikkutunneilla sairaalan kirkkaita valoja tuijottaessani samalla kun joku ompelee tikkiä toisen perään mun leukaan tuli sellanen fiilis, että ehkä se laastari ei oiskaa riittäny.

siinä se on ta-da...

Laittaisin kuvan ennen tikkejä, mutta siinä näkyy kaikkia kudoksia ja muuta niin ehkä jätän väliin.

Pakko myöntää, että ei oo vähään aikaan ollu sellasta oloo aamulla kun lauantaina. Ja toivottavasti ei sillee tuu tavaks.Mutta Jyväskylän Escapesta syntyy kuulemma aina legendaarisia tarinoita, nyt meilläkin on omamme.

Koska alamäki mun osalta ei pääty tähän, sain sellaset kovat lääkkeet (tosin käteen, en naamaan) etten saa juoda viikkoon, joten paljon odotetut palomiesbileet meni mun osalta kuskina, eipä sillä, selvinpäin näkee tarkemmin ne kuumat palomiehet, että tässäkin pilvessä on kultareunus.

Palomiesbileet noin muuten ei ollu ihan nii huikeet kun viimeks, mutta ei huonotkaan, Passion ei ehkä vaan tilana ollu niin toimiva, ainakaan esitysten kannalta.

Hauskaa oli niinkin paljon, että bailattiin lähes pilkkuun asti, DJ soitti vaikka mitä hyvää musaa ja mikäs sen parempaa kun tanssia palomiespoitsujen kaa.

Autolla liikenteessä olemisessa oli sekin huikee puoli, että päästiin mäkkärin Drive-iniin joka on keskellä metsää, koska Kuopiossahan keskustan (siis Torin) mäkkäri ei oo auki viikolla ku johonki 22, huoh. 

Lottovoittoa ja lääkekuurin loppua (eli kaljaa) odotellessa,

-Hiitti.

PS: